Lunta on satanut jo melkoiset kinokset täällä Helsingissä ja mikä olisikaan mieltälämmittävämpää, kuin pataruoka? Viikonloppuisin voi helposti käyttää ruoan laittoonkin enemmän aikaa kuin arkena ja me päätimme myös samalla kokeilla meille uutta raaka-ainetta ruoan laitossa; ankkaa. Seuraavasta reseptistä riittää mukavasti kahdelle hengelle.

Maksa maistuu sekä minulle että Mikolle. Tässä yksi resepti jaettavaksi maksanystävien kanssa. :)

500 g naudanmaksaa
2 sipulia
1 dl hienonnettua persiljaa
2 rkl voita
3 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä
1 1/2 dl valkoviiniä
1 rkl lihafondia
10 salvianlehteä

Poista maksasta kalvot ja leikkaa se ohuiksi, melko pieniksi viipaleiksi. Kuori ja viipaloi sipulit. Hienonna persilja. Sulata voi pannussa, lisää öljy. Hauduta sipuli pannussa kullankeltaiseksi. Lisää persilja ja sekoita. Nosta pannu hetkeksi levyltä ja työnnä sipuli-persiljaseos pannun toiselle reunalle.

Laita paistinpannu takaisin kuumalle levylle ja lisää maksaviipaleet pannuun. Ruskista ne nopeasti molemmin puolin siten, että vain pintaa saa värin. Mausta maksa suolalla ja pippurilla. Lisää valkoviini ja lihafondi pannuun, sekoita. Anna maksan kypsyä pari minuuttia. Hienonna salvianlehdet ja lisää ne pannuun. Tarjoa maksa heti perunan, pastan tai polentan kanssa.

Aina välillä Tanjalla on erinäisiä työpaikan illanviettoja ja jostain syystä minulle on vakiintunut tapa aina näinä päivinä tehdä itselleni päivälliseksi lihapiirakkapohjainen mättösafka. Mistään varsinaisesta keittiötaidonnäytteestähän tässä ei ole kysymys, vaan ainoastaan rehellisestä einessafkan yliannostuksesta. Eilen sitten taas oli sellainen ilta, Tanja oli Hurjaruuthin talvisirkusta katsomassa Kaapelilla ja salilta palatessani hirvittävän nälän saattelemana päädyin taas jälleen kerran mättösapuskaan. Takuuvarman mikroruuan valmistamisen jälkeen otin piirakasta kuvan ja latasin sen Facebookkiin. Kuva oli varsinainen instant-menestys ja kommentteja ja tykkäämisiä sateli niin ystäviltä kuin vähän oudommiltakin sukulaisia unohtamatta. Siispä tässä nyt tuo varsin eeppinen välipala, joka vie nälän isommaltakin karjulta.

The High and Mighty, eli 7:n nakin ihme

1 iso lihapiirakka
paketillinen nakkeja
juustoa (mielellään useampaa kuin yhtä)
kastikkeita ja ketsuppia

Tuskimpa tämän valmistus kauheasti vaatii ohjeistusta. Halkaise/avaa lihapiirakka, lisää sisään niin monta nakkia, kun vaan saat suinkin siellä pysymään. Nakkien päälle reilu annos juustoa (itselläni tässä piirakassa oli noin 50g Valio Finlandiaa ja 50g Valio Luostaria). Loput nakit, mitä et saa mahtumaan piirakkaan sisälle, voi jättää kaveriksi vierelle. Koko komeus mikroaaltouuniin, lämmitä kuumaksi. Minulta meni n. 3 minuuttia tämän möhkäleen kuumentamiseksi. Avaa piirakka, lisää väliin erilaisia kastikkeita, tässä versiossa välissä on Siipiweikkojen Hot Wings kastiketta sekä hampurilaiskastiketta. Piirakka kiinni, ketsuppia (ja mahdollisesti sinappia) päälle ja lapioi naamaan. Tämän jälkeen on suositeltavaa oikaista vaikkapa sohvalle tasottelemaan ähkyä.

Väliinhän voi vielä laittaa esimerkiksi pekonia ja muuta kaikkea sydän- ja verisuonitauteja tukevia herkkuja. Kermavaahdosta suosittelisin kuitenkin pidättymään.

Kylkiäisenä tämän kanssa menee vaikkapa salaatti, mutta se ei tee piirakasta yhtään sen kevyempää. Minullakin oli salaatti (ihan oikeasti), vaikka sitä kuvassa ei olekkaan.

Ja tässä se itse kuva:

Mokkoo-blogi muutti tänään Blogger-palveluun. Samalla sai blogi myös uudistetun ulkoasun.

Syynä muuttoon on vanhan palveluntarjoajan (vuodatus.net) palvelun heikko laatu sekä Blogger palvelun helppo laajennettavuus.

Tervetuloa lukemaan Mokkoo-blogia uudessa osoitteessa.

Ystäväni menee naimisiin huomenna. Ja kuten tapana on, järjestimme ystävälleni polttarit tuossa muutama viikko sitten. Polttarit pitivät sisällään sarjan erilaisia yllätyksiä, joista ensimmäisenä oli kaverin synttäreiltä nippusiteissä lähtö kohti Forssaa. Tiedän ystäväni ykkösluokan lihansyöjäksi ja päätimmekin porukassa, että tarjoamme hänelle ikimuistoisen aterian. Usean tunnin puuhastelun jälkeen ruokana olikin 3:n ruokalajin mättöillallinen, jossa oli käytetty pelkästään eläinkunnan tuotteita (sen verran tuo on kyllä epätosi, että kuuden hengen safkaan meni 1 sipuli). Tarjolla oli niin äijäkokoisia pihvejä (polttarisankarin pihvi lähenteli siinä puolta kiloa), juustomunakasta ja eeppisiä pekonikilppareita. Viimeisen näistä ohje teille tässä:



Pekonikilpikonnat



3 pakettia pekonia

500-600g jauhelihaa

1 kananmuna

1 paketti nakkeja (esim. popsi tms.)

1 sipuli

1 pkt koskenlaskijajuustoa (näissä käytetty viherpippuri versiota)

korppujauhoja



Valmista jauhelihataikina: jauheliha, pilkottu sipuli ja kananmuna kulhoon, sekoita. Sinne vaan sormet sekaan, helpointa sekoittaa käsin. Lisäile korppujauhoja kunnes taikina on kiinteää. Tämä on tärkeää, koska muuten kilppari ei pysy kasassa. Mausta taikina makusi mukaan. Maustamisessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että ko. safkassa on aika lailla suolaa pekonin muodossa, joten suolaa ei kannata liiaksi tunkea taikinaan.



Puno pekonista 3 mattoa. Jokaista mattoa varten tarvitset 8 siivua pekonia, mikä onkin noin suunnilleen normi määrä paketillisessa pekonia. Helpoiten tuo käy, kun laitat ensin vaikkapa leikkuulaudalla vieriviereen 4 siivua pekonia, taitat joka toisesta päästä hännät sisäänpäin, lisäät pekoninsiivun taitoskohtaan, taitat päät takasisin, taitat vastaavasti toiset päät tämän siivun yli, lisäät uuden siivun, taitat päät takaisin, jne.



Tee taikinasta 6 saman kokoista pihviä. Lätkäise jokaiselle matolle yksi pihvi, leikkaa koskenlaskijasta reilu siivu pihvin päälle ja toinen pihvi sitten koko moskan päälle.



Pilko yht. 9 nakkia puoliksi. Tässä voi käyttää hieman luovuutta, leikellä varpaita ja suuta nakeille ja vaikkapa viistottaa "hännäksi" tulevan nakinpuolikkaan. Sijoittele nakit niille kuuluviin paikkoihin (neljä kulmiin jaloiksi, 1 pääksi, 1 hännäksi) taittele pekonit pihvin keskelle niin, että nakkien päät jäävät näkyviin väleistä. Käännä kilpikonna ympäri (niin että pekonin päät jäävät kilpikonnan mahan alle) ja sijoita pellille.



Paista kilppareita uunissa 200 asteessa, kunnes mokomat ovat kypsiä. Paistomittari on voitokasta tässä, Tökkää läskeimpään (et saa niistä kuitenkaan tasakokoisia) kilppariin mittari paksuimpaan kohtaan ja paista kunnes sisälämpötila huitelee siinä 67-70 asteen nurkilla. Älä pelkää, vaikka ko. lämpötila onkin vähän korkea lihalle, pekonimatto pitää hyvin kosteuden kilpparin sisällä ja juusto antaa lisäkosteutta.



Sitten vaan kilpparit uunista ja lihansyöjän eeppinen mättölounas on valmis.





(kuva by Bestman, käytetty törkeästi ilman lupaa. Sori, Timo ":D")

Eilen teki kovasti mieli keittoa. Perus nakkikeitto ja toisaalta taas perus tomaattikeitto jauhelihalla (joista molemmat ovat vakiintuneita ruokia päivittäisenä pääateriana arkipäivisin) ei kuitenkaan kuulostanut kovin houkuttelevalta. Läräillessäni netistä reseptejä keiton ideointiin törmäsinkin jossain pekonikeiton reseptiin. Sitä sitten vähän muokattuani enemmän ruokaisaksi (makkaraa, pitää olla makkaraa) keitto muuttuikin valmistusvaiheessa sitten enemmän pataruuaksi.



Punainen Makkara-Pekonipata

(4-6 annosta, riippuu onko treenipäivä vai ei)



1 paketti pekonia (käytin: Pirkka Pekoni 140g)

1 paketti lenkkimakkaraa (Pirkka Lenkki 540g)

1 sipuli

0,5 l tomaattimehua (käytin: Pirkka Tomaattimehu)

1 paketti tomaattimurskaa (käytin: Pirkka Chili-tomaattimurska)

1 lihaliemikuutio

140 g spagettia (Käytin: Myllyn paras täysjyväspagetti)

0,5 l vettä



Paloittele pekoni, makkarat ja sipuli. Paista pannulla pekonia, niin että rasva irtoaa. Lisää makkarat ja sipuli, paista kunnes sipuli pehmiää. Laita tomaattimehu ja -murska kattilaan, lisää vesi. Kaada paistinpannulta makkara-pekoni-sipuliseos kattilaan sekaan, odota kunnes seos kiehuu. Lisää joukkoon spagetti pätkittynä noin kolmeen osaan (helpottaa havaittavasti syömistä). Keitä kunnes spagetti on kypsää.



Maustamiseen käytin Santa Maria Pasta Rossa maustemyllyseosta, n. teelusikallisen cayannepippuria sekä vähän tavallista pippuria. Koska suurin osa mauista tässä sapuskassa on todella neutraaleja, maustamiseen voi käyttää suunnilleen mitä tahansa mausteita. Suolaa ei kuitenkaan kannata kovin paljoa lisätä, lihaliemikuutio ja pekoni kun tuovat hyvin runsaasti suolaa tähän ruokaan.



Siinähän se. Tässä kun on ollut syksyn aikana tavoitteena 10 kg pudottaminen (josta hyvää tahtia onkin lähtenyt jo 6 kg), tarkkailen hyvin tarkasti sapuskan energiasisältöjä. Kyseinen ruoka on aika rasvapainotteinen johtuen pekonista ja makkarasta, mutta kevyemmäksi sitä saa helposti vaihtamalla tuon peruslenkkimakkaran vaikkapa kevytversioon tai kevytnakkeihin. Reseptin mukaan valmistettuna ravintoarvot näyttävät sataa grammaa kohden tältä (annoskoko itselläni on noin 400-500 g, eli yksi kulhollinen):



Energia: 104 kcal

Proteiinia: 3,9 g

Hiilareita: 8,6 g

Rasvaa: 6,3 g

Kuitua: 1,2 g